Jamkids–blogi

Vauvamuskari tukee lapsen kehitystä

Vauvamuskari on monen pienen lapsen ihka ensimmäinen musiikkiharrastus (ainakin masun ulkopuolella!). Vauvamuskarin voi aloittaa kolmen kuukauden iässä tai kun vauva kannattelee päätään, ja siellä käydään noin yksivuotiaaksi asti ryhmän mukana kasvaen. Muskarissa herätellään lapsen yhteyttä musiikkiin ja samalla opitaan myös monia muita hyödyllisiä taitoja. Jopa aikuiset hyötyvät vauvamuskarista! Tässä kirjoituksessa kerron teille, mitä vauvamuskarissa tehdään ja opitaan.


Keholliset taidot (motoriikka, oman kehon hahmottaminen)

Vauvamuskarissa vauvan oman kehon hahmottaminen harjaantuu monin eri tavoin.

Hienomotoriikkaa kehittää kaikista pienimmillä muskarilaisilla marakassiin tai kapulaan tarttuminen (ja luonnollisesti sen suuhun vieminen). Karkeamotoriikkaa harjoitellaan esimerkiksi körötyksillä, souteluilla sekä käsi- ja jalkajumpilla, kun taas tanssiessa tasapainoaisti saa uusia haasteita.

Myös koordinaatiokyky kehittyy huimasti vauvamuskarissa, kun vauva pääsee rummuttelemaan kädellä djemben kalvoa, koputtelemaan kapuloita yhteen tai osumaan malletilla ksylofonin laattaan. Silittelyt, kutittelut ja masu- tai peppurummuttelut opettavat tunnistamaan oman kehon ääriviivat.

Meillä opittiin tällä viikolla rummuttamaan! Kai me soitetaan rumpuja tänään?” (vauvamuskarilaisen vanhempi)

Kognitiiviset taidot (kuulo, näkö, puhe, muisti)

Muskarissa kuuluvat eri äänet, äänenkorkeudet ja äänen värit tuovat lapsen kuuloaistille uusia kokemuksia. Erilaisia ääniä kuuluu eri puolilta, ja pienen korvat alkavat erottamaan äänten eroja herkemmin. Muskarin äänimaailma kehittää kuuloaistin lisäksi lapsen ”kielikorvaa”. Lasta innostetaan esimerkiksi matkimaan päristelyjä ja jokeltamaan, joka aktivoi sekä aivojen puheesta vastaavaa aluetta että pieniä suun lihaksia ja kehittää niiden hallintaa lopulta puheen tuottamiseksi asti.

Vauvamuskarin värikkäät soittimet, huivit, hallaharso ja muut rekvisiitat ovat omiaan innostamaan lasta tutkimaan ympäristöään sekä keskittämään katseensa seuramaan liikkuvaa esinettä kehittäen näin näköaistia. Soittaessa silmän ja käden välinen koordinaatio kehittyy huimasti. Ja mikä riemu siitä syntyykään, kun ymmärretään, että ihan itse saadaan tuotettua upea ääni soittimesta! Onnistumisen kokemukset ja mahdollistaminen muovaavat lapsen itsetuntoa jo pienestä pitäen sekä kannustavat tutkimaan ja oppimaan lisää.    Muskarissa toistuvat laulut, sama ympäristö ja tutut tekemiset kehittävät myös pienen lapsen muistia, ”ahaa, tämä oli se paikka missä sai soittaa sitä marakassia” tai ”kohta tulee tässä körötyksessä se hurja kiepsautus!”. Kertaus on siis tässäkin asiassa opintojen äiti!

Emotionaaliset taidot (tunteiden käsittely)

Vauvamuskari on turvallinen paikka pienelle harjoitella tunteita. Erilaiset musiikit saavat aikaan erilaisia tuntemuksia, joskus naurattaa ja joskus itkettää, mutta kaikki tunteet ovat sallittuja muskarissa. Erityisesti oman itsen hahmottamisen harjoittelua tulee välillä vähän vahingossakin, kun yhden lapsen itku tarttuu muihinkin ja pian koko porukka on empatiaitkussa mukana. Tämäkin on vain hyvää harjoitusta! Sama toimii toisinpäin: toisen lapsen ilo tarttuu myös. Joskus aluksi vähän jännittävätkin kurkistusleikit ja hyppyytykset päättyvät hetken päästä iloiseen hymyyn ja kikatukseen, jolla vahvistetaan myönteisiä tunteita aluksi jännittävissäkin tilanteissa.

Lapsen ja vanhemman välisen yhteyden syventäminen vauvamuskarissa

Pelkästään vauva ei saa uusia onnistumisen kokemuksia, vaan myös aikuinen on aktiivinen osallistuja ja oppija muskarissa. Lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä vahvistaa yhteiset ilonhetket muskarissa, yhdessä tekeminen ja soittaminen ja uusien taitojen opettelu yhdessä. Näin opettajana on mahtavaa nähdä vanhemmasta huokuva ylpeys ja onni, kun lapsi oppii jonkun uuden, pienenkin jutun!

Muskarissa opitut laulut, lorut ja leikit siirtyvät myös kotiin. Lauluja on laulettu saamamme palautteen mukaan puettaessa, nukuttaessa, kylvettäessä ja tietysti ihan muuten vaan; erityisesti joka tunti toistuva alkulaulu saa pienet muskarilaiset usein jammamaan kotona.

”Oli ihanaa huomata, kun laulettiin sitä kettulaulua pukiessa, niin saatiin vaatteet lähes ilman itkua päälle!” (vauvamuskarilaisen vanhempi)

Sosiaalisten taitojen kehittyminen ja suhteiden luominen

Mikään ei voita pienen muskarilaisen ilmettä, kun vauvaryhmän piiritanssissa päästäänkin katselemaan toisten lasten kasvoja. Muiden vauvojen näkeminen ja niiden kanssa touhuaminen kehittävät sosiaalisia taitoja ja toisten huomioon ottamista. Hieman eri ikäisten lasten touhujen näkeminen innostaa välillä pienempiä harjoittelemaan uusia taitoja hanakammin; ”miksi tuo pääsee eteenpäin mutten minä!”

Ehkä parasta vauvamuskarissa on kuitenkin uusien kavereiden saaminen, sekä vauvoilla että aikuisilla. Muskarista on alkanut monia kaveri- ja ystävyyssuhteita sekä aikuisten ja lasten välillä, ja omien kokemusten jakamien ryhmälle sekä sieltä niin kutsutun vertaistuen saaminen ovat olleet monen aikuisen lempijuttu muskarissa. On muskareista kehittynyt jopa vaatteiden ja tarvikkeiden vaihtoryhmiä samalla!

”Oli tosi huono yö ja aamu, mutta ajateltiin tulla muskariin piristymään. Tosin en tiedä kumpi piristyy enemmän, lapsi vai äiti.” (vauvamuskarilaisen vanhempi)

Ehkä kuitenkin tärkeintä muskarissa on musiikin ja muskarikavereiden tuoma ilo sekä rento tunnelma. On ihanaa nähdä pikkuisten muskarilaisten kasvavan ja oppivan aina uutta!

Nähdään muskarissa,

Elina-ope