Jamkids–blogi

Lapsen itsetunnon vahvistaminen – 10 vinkkiä lapsen itsetunnon tukemiseen arjessa

Lapsen itsetunnon vahvistaminen onnistuu monin keinoin tavallisessa arjessa. Harrastukset ja musiikki ovat erinomainen tapa vahvistaa lapsen itsetuntoa, kun lapsi pääsee kokeilemaan uutta ja kokeilemaan siipiään. Musiikki ja muskarissa käyminen vahvistavat tutkitusti lapsen kognitiivisia taitoja ja vaikuttavat sitä kautta myös lapsen itsetuntoon. Mutta millä muilla keinoilla vanhemmat voivat tukea lapsen itsetunnon kehitystä?

Lapsen itsetunnon vahvistaminen tapahtuu aina onnistumisten kokemusten kautta. Näitä kokemuksia lapsi saa, kun hän pääsee toteuttamaan itseään ja tekemään itse. Itsetunto vahvistuu positiivisessa ilmapiirissä, jossa on lasten mielestä hauskaa!

Lapselle yksi keino toteuttaa itseään on musiikki. Jo pieni lapsi, joka vasta harjoittelee puhumaan, voi saada syviä riemun ja onnistumisen kokemuksia päästessään liikkumaan musiikin tahtiin tai päästessään itse soittamaan erilaisia soittimia, vaikka hän ei osaisikaan vielä laulaa. Oli sitten kyseessä musiikki- tai vaikkapa liikuntaharrastus, sen parissa lapsen itsetunto saa mahdollisuuden kehittyä uusien virikkeiden avulla. Uusissa ja erilaisissa tilanteissa ja ryhmässä toimiessaan lapsesta kehittyy joustava ja aktiivisesti ympäristöönsä vaikuttava yksilö. Pienen lapsen kanssa uuteen ympäristöön tutustuminen tapahtuu aina turvallisessa vuorovaikutuksessa tutun aikuisen kanssa. 

Tässä blogikirjoituksessa kerromme, mistä hyvä itsetunto koostuu ja annamme konkreettisia neuvoja, miten vahvistaa lapsen itsetuntoa tavallisessa arjessa.

Mitä on hyvä itsetunto?

Mannerheimin Lastensuojeluliiton itsetunnolla tarkoitetaan myönteistä ja totuudenmukaista käsitystä itsestä, omista ominaisuuksista ja taidoista. Itsetunto on siis itsensä tuntemista ja itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on. Erityisen tärkeitä kehitysvaiheita itsetunnolle ovat varhaisvaiheiden lisäksi tahtoikä 2–3-vuotiaana sekä nuoruus.

Hyvän itsetunnon perusta luodaan varhaislapsuudessa – tutussa, turvallisessa ja rakastavassa kasvuympäristössä, jossa lapsi saa olla oma itsensä. Lapsen on tärkeää saada tuntea, että on paras juuri sellaisena kuin on. Lapsi, jolla on hyvä itsetunto, kokee olevansa yhtä arvokas kuin muutkin. Hän tuntee pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöönsä, pärjäävänsä myös vastoinkäymisissä ja voivansa oppia virheistään.

Itsetunnon kehitystä tukevassa perheilmapiirissä vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita siitä mitä lapsi tekee, ja he myös osoittavat sen. He ovat kiinnostuneita myös lapsen ystävistä ja osallistuvat yhteisiin toimiin yhdessä lapsen kanssa. Nämä toimet voivat olla yhtä hyvin perhekerhoja, musiikkileikkikouluja, liikuntaharrastuksia tai yhtä hyvin ihan tavallista arjen tekemistä kuten leikkiä ja yhdessäoloa. (Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen)

Aikaisemmassa kirjoituksessamme käydään tarkemmin läpi, miksi musiikkileikkikoulu on hyvä harrastus lapselle: ”5 hyvää syytä valita musiikkileikkikoulu harrastukseksi lapselle”.

Lapsen itsetunnon vahvistaminen arjessa

Hyvä itsetunto auttaa lasta läpi elämän. Lapsen itsetunnon vahvistaminen onnistuu kannustamalla ja tukemalla lasta pärjäämään itse, vaikka hän ei aina luottaisikaan omiin kykyihinsä tai pelkäisi epäonnistumista.

Hetkiä, jolloin lapsen itsetunto on koetuksella, tulee eteen jokaisessa perheessä, mutta niistä selvitään yhdessä harjoittelemalla, ja oppimalla yrityksen ja erehdyksen kautta. Lasten on tärkeää saada oppia, että parhaat tulokset ovat kovan harjoittelun takana. Kenestäkään ei tule yhdessä yössä kitaransoiton mestaria, vaan se vaatii harjoitusta, harjoitusta ja vielä vähän harjoitusta.

Hyvää itsetuntoa ei luoda yhdessä yössä, vaan se rakentuu pikkuhiljaa lapsen kasvaessa. Vahvaa itsetuntoa ei voi yksi epäonnistuminen murentaa. Lapsen täytyy kuitenkin oppia kokemaan myös pettymyksiä, jotta hänelle kehittyy kyky sietää kielteisiäkin tunteita. Kokemusten kautta lapsi alkaa lopulta luottaa omaan pärjäämiseensä. 

Kokosimme alle 8 vinkkiä, joiden avulla lapsen itsetunnon vahvistaminen onnistuu helposti ihan tavallisen arjen keskellä:

1. Millainen roolimalli olet?

Mieti ihan ensin, millainen itse olet vanhempana ja miten suhtaudut itseesi ja omiin epäonnistumisiisi. Millaista esimerkkiä näytät lapsellesi? Suhtautumalla arkisiin tehtäviin hymyssä suin ja pieniin epäonnistumisiin huumorilla, opetat lastasi tekemään samoin. Opeta lapselle myötätuntoista suhtautumista itseen, puhu itsestäsi kauniisti ja ole positiivinen roolimalli. Opettele myös nauramaan itsellesi.

2. Miettikää yhdessä, missä lapsi on hyvä.

Pysähdy miettimään yhdessä lapsen kanssa, missä hän on hyvä. Asiat voivat olla niin pieniä kuin suuriakin asioita. Keskustelkaa siitä, mitä hän on viime aikoina oppinut ja mitä hän haluaisi oppia. Mikä tuntuu helpolta? Entä vaikealta? Luo kotiin hyväksyvä ilmapiiri, jossa lapsi oppii hyväksymään itsensä ja luottamaan siihen, että kelpaa sellaisena kuin on.

3. Keskity lapsen vahvuuksiin.

Jos huomaat lapsen olevan kiinnostunut jostain tietystä asiasta ja olevan hyvä siinä, auta häntä kehittämään tätä kykyä. Opeta, että ahkerasti harjoittelemalla kuka tahansa voi tulla hyväksi. Esimerkiksi soittaa ja laulaa voi kuka tahansa huolimatta siitä, onko musikaalisia lahjoja vai ei. Sinnikkäästi harjoittelemalla ja onnistumisten kautta itsetunto vahvistuu kuin huomaamatta.

4. Kehu lasta silloin kun on aihetta.

Lapsen itsetunnon vahvistaminen edellyttää, että lapsi saa palautetta toiminnastaan. Muista kehua lasta silloin kun siihen on oikeasti aihetta. Tämä vahvistaa lapsen käsitystä siitä, että hän osaa tai on toiminut oikein. Tavallisesta arjesta löytyy taatusti paljon tilanteita, joissa lasta voi kehua.

Lapselle voi antaa hoidettavaksi myös pieniä tehtäviä tai askareita, joista hän voi ottaa itse vastuuta ja kokea sitä kautta onnistumisia. Älä koskaan nolaa lasta tai aiheuta hänelle häpeää. Toruessasi lasta osoita palaute aina lapsen käytökseen, ei suoraan lapseen.

5. Ohjaa lasta tilanteisiin, joissa on mahdollista onnistua.

Onnistumisen tunne on mitä parhain itsetunnon vahvistaja. Ohjaa lasta tilanteisiin, joissa tiedät, että hänellä on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia. Huomioi lapsen ikä- ja taitotaso. Onnistumisia voi saada melkein mistä tahansa tekemisestä kuten harrastuksista tai uusien taitojen opettelusta. Auta lasta kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan ja päätöksentekoa. Älä auta liikaa, vaan anna lapsen oppia erehdyksen ja yrityksen kautta.

Liikunnalliset harrastukset tukevat lapsen minäkuvan muodostumista ja opettavat ryhmässä toimimista. Myös musiikkiharrastus on hyvä tapa saada onnistumisen kokemuksia – jo ihan pienestä pitäen.

Tiesitkö muuten, että musiikkiharrastuksen voi aloittaa jo ennen lapsen syntymää? Tutustu Musamamoihin.

6. Tue lapsen kaveritaitoja.

Lapsen itsetunnon vahvistaminen onnistuu vahvistamalla sosiaalisia taitoja. Kaverisuhteet ja ikätovereiden hyväksyntä muokkaavat lapsen käsitystä itsestään. Ryhmässä toimimista on hyvä harjoitella jo pienestä pitäen, mutta erityisesti alussa tai ujon tai herkän lapsen ollessa kyseessä, vanhemman tuki ja turva on tärkeää. Leikkitaitoja voi harjoitella pienessä lapsiryhmässä tai ihan vaikka kotonakin nuken ja nallen kanssa. Älä vertaile lasta sisaruksiin tai muihin lapsiin.

7. Anna lapselle lupa ilmaista tunteita.

Opeta lapselle, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, eikä niitä tarvitse pelätä. Kerro, että itkua ei tarvitse hävetä. Myönnä rehellisesti, jos et tiedä tai osaa jotain. Ja jos pinnasi palaa jossain tilanteessa, pyydä anteeksi, ja selitä lapselle syy, miksi niin kävi. Lapsi saattaa kuvitella syyn olevan hänessä, vaikka näin ei olisikaan.

8. Leiki yhdessä lapsen kanssa.

Ole kiinnostunut lapsesta ja hänen tekemisistään. Kuuntele, ole läsnä ja leiki hänen kanssaan. Näytä, että nautit hänen seurastaan. Ihaile hänen mielikuvitusrikkaita leikkejään ja kannusta jatkamaan. Leikissä lapsi voi olla kuka tahansa, oma itsensä tai se, joka haluaisi olla. Olemalla läsnä ja osoittamalla kiinnostusta lasta ja hänen ajatuksiaan kohtaan, autat tukemaan lapsen itsetuntoa.

Yhteenveto

Lapsen itsetunnon vahvistaminen on mahdollista hyvin monella eri tavalla, niin kotona kuin erilaisissa lapsen ikätasolle sopivissa harrastuksissakin. Musiikki on oiva esimerkki siitä, miten itsetuntoa voidaan tukea lapselle mieluisan tekemisen avulla, oli lapsi minkä ikäinen tahansa.

Musiikki on niin pienelle kuin vähän vanhemmallekin lapselle elämys, joka tarjoaa iloa, edesauttaa kielen ja motoriikan kehitystä, auttaa luomaan ystävyyssuhteita ja onnistumisen tunteita – asioita, joista hyvä itsetunto rakentuu. Aivoliiton artikkelin mukaan lapsen ei tarvitse olla musikaalinen hyötyäkseen musisoinnista. Vain noin 4% ihmisistä ei kykene erottelemaan lainkaan sävelkorkeuksia toisistaan. Epämusikaalisuus on siis useimmille vain huono tekosyy olla aloittamatta musiikkiharrastusta. Lapselle ei ole väliä, osaako vanhempi laulaa vai ei. Esimerkiksi muskariin osallistuminen onkin tässä mielessä erinomainen tilaisuus näyttää lapselle esimerkkiä siitä, että laulaa ja soittaa voi halutessaan kuka tahansa taidoista riippumatta.    

Nähdään muskarissa!

Täältä pääset alkuun sopivan muskarin etsimisessä.