Uskokaa tai älkää, vauvamuskareissakin on menoa ja meininkiä! Kaikenlaista draamaa ja komiikkaa syntyy meidän aikuisten suureksi huviksi, kun perheen pienimmät touhuavat lattianrajassa ja jossain kohtaa muskarikauden tiimellyksessä hoksaavat toisensa. Myös Jamkidsin oma Alkulaulu saa muutaman viikon jälkeen tuttuudellaan hymyn huulille, kannustaa onnenkiljahduksiin tai pistää pikkujalat potkuttelemaan. Kas, tutun laulun kertaaminen harjoittaa musiikillista muistia!
Tärkeintä vauvamuskarissa on musiikillisen uteliaisuuden herättäminen, musisoinnin ilo ja vuorovaikutus oman vanhemman kanssa. Muskarin menetelmät ovat moninaiset: tunneilla lauletaan, lorutellaan, körötellään, tanssitaan, soitetaan ja kuunnellaan. Kaiken tämän lisäksi sekä muskarilaiset että heidän assistenttinsa saavat tutustua toisiinsa viikoittaisissa tuokioissa ja monet ovatkin löytäneet muskareista uusia ystäviä.
Vauvamuskari edistää lapsen kehitystä
Laulaminen vaikuttaa muun muassa vauvan kielelliseen kehitykseen, kuuntelukykyyn ja edistää vuorovaikutuksessa vanhemman ja lapsen välillä turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä. Tuore tutkimus vahvistaa aiempaa tietoa: Musisointi ja laulaminen edesauttavat lapsen kielitaidon varhaista kehittymistä ja kehittävät erilaisten äänteiden kuulemista ja tunnistamista (Virtala & Partanen, 2018). Laulamisessa yhdistyvät muun muassa melodia eri sävelkorkeuksineen, äänen dynamiikka ja rytmi. Laulu- ja puheäänen eri elementtien avulla voidaan käydä vuoropuhelua vanhemman ja lapsen välillä: se voi innostaa tai puolestaan rauhoittaa, ja toisaalta lapsessa herätellään omaa ääntelyn ja ilmaisun halua. Vauvamuskari toimiikin varsin hauskana inspiraation lähteenä tuttujen ja uusien laulujen sekä lorujen opettelemisessa.
Millainen merkitys köröttelyllä ja tanssimisella on? Rytmitajun ensimmäinen herkkyyskausi ajoittuu noin vuoden ikään. Vastasyntyneellä on tarkka rytmitaju, sillä vatsassa ollessaan hän on rekisteröinyt muistiinsa äidin säännöllisen sykkeen ja sen muutokset. Zentner’in ja Eerolan (2010) tutkimuksessa vauvoilla nähtiin taipumusta liikkua rytmikkäästi musiikin mukana: 5-24 kuukauden ikäiset tutkittavat reagoivat erityisesti musiikin rytmiin ja tempoon ja pitivät näitä elementtejä kiinnostavampina kuin puhe (melodia). Tutkijat huomasivat myös, että mitä paremmin lapset pystyivät synkronoimaan liikkeensä musiikin tempoon, sitä enemmän he hymyilivät. Muskarissa körötellään ja tanssitaan musiikin sykkeessä siksi, että se on vauvoista paitsi hauskaa ja luontevaa myös turvallista yhteistyötä vanhemman kanssa ja erilaisiin tempoihin totuttelemista! Lisäksi keinuttelu, hyppyytys ja nostelu, myös tanssiminen eri suuntiin ja eri asennoissa, kehittävät vauvan varhaisia motorisia taitoja.
Oikeat soittimet mukana alusta asti
Jamkids-muskarissa soitetaan paljon. Aluksi totutellaan marakassien ja rytmikapuloiden ääniin mutta pian mukaan otetaan erilaisia sointivärejä tuottavia instrumentteja, kuten rytmisoittimista triangeleja, kieli- ja laattasoittimia sekä erilaisia rumpuja. Rytmisoittimet ovat varsin maukkaita ja saattavat pysyä suun syövereissä koko tuokion ajan. Esineitä maistelemalla vauva tutustuu maailmaan suun kautta: suun liikuttelu harjaannuttaa suun lihaksia, mikä osaltaan vaikuttaa puheen kehitykseen. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti soittohetkiin loihtien ilmoille monenmoisia sointivärejä esimerkiksi rummuttelemalla, näppäilemällä tai kilkuttelemalla. Vauvat kuuntelevat ja katsovat tarkasti värikkäitä tai erimuotoisia soittimia, saattavat koskettaa tai maistella niitä ja totuttelevat samalla myös hieman voimakkaampaan yleisvolyymitasoon.
Myös rauhoittuminen kuuluu Jamkidsin vauvamuskareihin
Rentoutumista ja rauhoittumista harjoitellaan esimerkiksi sylissä keinuttelemalla tai selällään pötköttelemällä kauniin taustamusiikin soidessa. Tuntoaistia stimuloivaan rauhalliseen silittelyyn ja hierontaan voidaan liittää myös visuaalinen aistikokemus värikkään huivin tai höyhenen avulla.
Vauvamuskarista ja sen sosiaalisista, motorisista, kognitiivisista sekä emotionaalisista vaikutuksista lapsen ensimmäisenä elinvuotena voisi kirjoittaa paksun teoksen. Sen jätän suosiolla seuraavaan kertaan! 🙂
Ihania musisointihetkiä kaikenikäisten kanssa toivotellen,
Henna-ope
————————————————————————————————————————-
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Zentner, M. & Eerola, T. 2010. Rhythmic engagement with music in infancy. Proceedings of the National Academy of Sciences.
Hongisto-Åberg, M., Lindberg-Piiroinen, A. & Mäkinen, L. 1998. Musiikki varhaiskasvatuksessa. Hip hoi, musisoi! Tampere: Tammer-Paino Oy.
Kivelä-Taskinen, E. 2008. Rytmikylvyn Pikku-kuplat. Espoo: Kultanuotti.
Virtala, P. M. & Partanen E. J. 2018. Can very early music interventions promote at-risk infants’ development? Annals of the New York Academy of Sciences.
