Kuulinko oikein? Muskarissa soitetaan heviä?

Hev1hirvi, Hev1hirvi mä oon!

Tiesitkö, että Jamkidsin muskarivuosi rakentuu erilaisten teemojen ympärille. Lukuvuonna 2018–2019 teemojen avulla tutustutaan musiikin eri genreihin eli lajityyppeihin.

Bändimuskarilaisten kevätlukukausi on alkanut astetta ‘raskaammissa’ merkeissä, kun HipHoppiainen tapaa musiikkimetsässä Harkko Hev1hirven. Muskarilaisten kanssa lähdetäänkin tutustumaan taas pariin uuteen musiikkigenreen, hard rockiin ja heavy metaliin, eli tuttavallisemmin heviin🤘 

Heavy rock/hard rock syntyi 1960-luvun loppupuolella, kun päätään nostivat mm. bändit Black Sabbath, Led Zeppelin ja Deep Purple. Hard rockin mukana saapuivat voimasoinnut, erilaiset säröefektit ja voimakkaat tulkinnat, joita voi kuulla paljon esimerkiksi AC/DC:n musiikissa. Heavy metal käsitteenä syntyi 1980-luvulla. Genren alkutaipaleesta vastaavat Judas Priest, Iron Maiden, Def Leppard ja monet muut. Hevissä soittajien sorminäppäryys eli virtuoositeetti korostuu ja kappaleet täyttyvät pitkistä ja vaikeista sooloista. Voimasoinnut pitävät edelleen pintansa, mutta niitä soitetaan matalammalta, jolloin musiikkiin saadaan painokkuutta.

Jamkids-muskarissa on ollut käytössä voimasointu jo pitkään! Rokki-I-voimasointu on muskarikonkareille jo tuttu, mutta kertaus ei ole tietenkään pahitteeksi. Harkon kanssa harjoitellaankin voimasoinnun löytymistä kanteleesta.

Rokkikantele

Rummut ovat tärkeä osa hevimusiikkia ja ne paukkuvat bändin mukana pitäen yllä porukan perussykettä. Hevimusiikissa suuressa suosiossa on esimerkiksi bassorummun tuplapedaali, jolla saadaan aikaan nopea ja voimakas komppi. Bändimuskarissa tutustutaan heviteeman aikana lähemmin rumpusettiin ja sen osiin. Myös djemberumpu on käytössä tunneilla.

Hevilaulajat osaavat usein laulaa korkealta ja kovaa, mutta myös möristä matalalta. Harkko Hev1hirvi on tässä oikea taituri. Annastiina-open säveltämässä Harkko-hevi -kappaleessa sarvet ja sorkat nostetaan ylös ja alas aina melodian kulkiessa alhaalta ylös ja takaisin. Näin muskarilaisen korvat oppivatkin nopeasti matalan ja korkean äänen eron. Tunneilla harjoitellaan myös äänenkäytön perusteita erilaisia keho- ja äänilämmittelyjä käyttäen.

Syksyllä rock-teemassa opimme erilaisia sieniriffejä ja nyt vuorossa onkin Harkon oma riffi: HARKKO-HEVIÄ! Riffi taipuu rytmisymboleilla muotoon TAM TAM TI TI TAM. Muskarilaiset oppivat Harkko-hevi -kappaleen avulla siis uuden riffinkin! Kappaleeseen on tehty myös huikea tausta, jonka avulla jokainen bändimuskariryhmä on täynnä pieniä hevareita. Huikea biisi!

Hev1hirvi, Hev1hirvi mä oon.
En oo hirvee, älä mee pakoon.
Hev1hirvi, Hev1hirvi mä oon.

Nyt mun sarvet menee ylös ja alas,
ylös ja alas,
menee ylös ja alas.

Soitetaan:
Koppoti koppoti koppoti koppoti…
HARKKO-HEVIÄ!

Hevi-teeman avulla opitaan Harkon kanssa siis mm. seuraavia asioita:

  • perussyke rummuilla
  • rumpusetin osat
  • riffi
  • äänenkäytön alkeet
  • korkea-matala käsitepari

Terkuin,

Vilma-ope🤘

P.S. Miksi Harkko Hev1hirven nimi kirjoitetaan käyttämällä sukunimessä numeroa? Harkon lempibändi on Lemiltä lähtöisin oleva suomalainen Stam1na-yhtye!

Jätä kommentti